Universumin kaikuja

Tervehdys!

Ensimmäisenä haluan toivottaa Hannalle viimehetkellä hyvää 20 -vuotispäivää! Pusuja Kreikkaan!

Eilinen meni vähän matalalla profiililla lopulta. Kävin yksin leffassa katsomassa Tropic Thunderin dubatun version. Vähän meni ehkä vitsit ohi, mutta kyllä myös nauratti. Täytyy nähdä uudestaan englanniksi heti kun mahdollisuus tarjoutuu. Tom Cruise on mun uusi idoli :)

Tänään tarvoin sit koululle aamutuimaan. Vettä tuli taivaan täydeltä ja olin ihan uitettu kun pääsin perille. Todella vituttava kävelylenkki, mutta tulipa tehtyä. Siellä sitten istuin Miguelin huoneessa ekan tunnin katsellen karttaa ja sanakirjaa, kun se yritti koota itseään. Lopulta tapasin rehtorin ja Rocion, joka on mun yhteyshenkilö (tms...??). Saan valita kursseja, jotka tällä hetkellä tuntuu aivan ylivoimaisilta! (ei mun kielitaito RIITÄ! mihin oon itteni laittanu??) Ensimmäinen viikko on onneksi castellanon (=espanjan) intensiivikurssia. Toivottavasti se tekee ihmeitä, ja pystyn sen jälkeen perehtymään hallintotieteen ja vero-oikeuden saloihin espanjaksi.

Tapasin myös ohimennen kaksi ranskalaista vaihtaria, jotka asuvat yhdessä jossain kämpässä. Tyttö ja poika, joista ainakin tyttö puhui paljon minua heikompaa espanjaa (onko tämä ilkeää?? se oli mulle helpotus!). Keskiviikkona sitten pitäisi kaikkien vaihtareiden olla viimein paikalla.

Iltapäivällä mun elämä mullistui. Olen kärsinyt selän jumituksesta koko ajan täällä. Ensin luulin, että se johtuu lenkkeilystä, mutta pian tajusin että syy on residencian patjassa, josta minua tökkivät joka yö sojottavat jouset. Kamala narina kuuluu, kun siirrän hiemankaan ruhoani. Pikkuruisessa huoneessa on kaksi patjaa, ja ensin odotin, että minulle saattaisi mahdollisesti tulla kämppis. En ole siis edes koskenut kädellä tähän toiseen sänkyyn. Tänään sen vihdoin tein, ja minulle avautui uusi maailma. Voi herran tähden! miten patjoissa voi olla niin valtavia eroja? Vaihdoin sänkyä saman tein ja nyt odotan nukkumista todella innolla. AAAAH!

Residencia on muuten nyt täyttynyt opiskelijoista ja minulle on tilaa vain maanantaihin asti. Toivottavasti päästään viikonloppuna siis muuttamaan. Kauhean nuorilta vaikuttaa nämä muut asukkaat.

Iltapäivällä näin Isan keskustassa. Menimme juomaan marokkolaista teetä Teteriaan (niinku Cafeteria, mutta teelle). Se oli aivan mielettömän hyvää, maistui mintulle ja sokerille. Tilattiin myös chorroja, jotka ovat kuin munkkitikkuja. mmmmm.....

Siitä jatkoimme keskustaan hieman kaupoille ja lopulta ilta huipentui puertossa (satama, jossa baarikompleksi) jonne tulivat myös Isan tulkkikaverit. Menimme Mai Tai -nimiseen baariin, jossa pidetään salsa -tunteja. Uusi harrastus löytyi siis sieltä. Ihana kuubalainen opettaja näytti salsan alkeita ja jäimme sinne vielä hengailemaankin.

Isan kaverit olivat tosi mukavia ja kutsuivat minut heti viikonloppurientoihin jne. The Secret -kirjaa lukeneena uskon tämän kaiken hyvyyden olevan universumin vastaus positiiviseen asenteeseeni. Positiivisuuden eteen pitää kyllä tehdä kovasti töitä. En meinaa uskoa, että olen ollut täällä vasta alle viikon!!! Ja epätoivo oli kyllä vallata kun katselin kalenterista, että mikon tuloon on vielä yli kuukausi.

Mutta olen päättänyt nauttia.

Muuttoa yhä kiihkeämmin odotellen (koska täällä residenciassa on niiiin meluisaa!),

Tiina