Nautin vaikka väkisin!

Sateisena sunnuntaiaamuna heräsin hieman alakuloisena, mutta kun rupesin miettimään vaihdon kulumista tuli yllättäen tunne, että tämähän on kohta jo ohi! Mikko tulee kahden viikon ja viiden päivän päästä. Sen jälkeen on enää 3 viikkoa joululomaan. Kun palaan joululomalta olen täällä enää kuukauden. Täähän oli melkeen tässä! voi hyvänen aika.

Perjantai-ilta meni huippumukavasti. Mulle tuli kylään rankalaiset Lea ja David sekä espanjalaiset Isa, Loles, Carmen, Vanessa, Raquel ja Manuel. Kokkasin fetasalaattia, kermaperunoita ja lihapullia. Ruoka oli sellainen hitti, ettei jäljelle jäänyt murustakaan! Jatkettiin irkkubaariin, jossa soi hirveän kiva musiikki, mutta joka oli niin täynnä, että jatkoimme Puertoon. Olin maltillisesti kotona jo kahden aikaan. Tiskaamista oli riittävästi, mutta ilta oli juomapeleineen tosi mukava.

Eilen Julie tuli päivällä katsomaan taloa, olen voidellut häntä nyt hieman muuttamaan kanssani sinne. Juliella ja Donnalla on ollut vaikeuksia kämppissuhteissa ja Julie on siis mahdollisesti muuttamassa pois. Tässä nyt siis toivotaan muille huonoa onnea! (olen kamala kamala ihminen).

Tänään olisi pitänyt mennä katsomaan asuntoa, mutta tyttö ei ole vielä soittanut. Toisaalta eilen Maria Jose kävi talolla hakemassa tavaroitaan ja sanoi, että pitäisi minut vuokralaisena mielellään. Hän tarjosi koko taloa vuokralle marraskuuksi 350 eurolla. Tämä hinta on tosi kohtalainen, ja oloni on nyt melkoisen toiveikas, että löydän kämppiksen itselleni. Mikäli Julie muuttaa mielensä, on mahdollista että sevillalainen Carmen muuttaa tänne viittomakielen tulkiksi ja tarvitsee asuntoa.

Eilen siis juteltiin Julien kanssa ja kokattiin pastaa. Illalla vietettiin hänen synttäreitään tapas-paikassa. Koko englanninkielinen yhteisö oli paikalla ja ihmiset vaikuttivat oikein mukavilta. Gemma-niminen opettaja kertoi, että hänellä ei ollut vaikeuksia löytää kämppistä, kun oli laittanut ilmoituksia ympäri kaupunkia. Hän pystyi sitten valitsemaan muutaman hyvän hakijan välillä. Olo on siis jälleen ihan toiveikas. Ja katto on pään päällä vielä ensi kuun.

Parhaillani olen Lean ja Daviden kotona käyttämässä heidän nettiään. Ihanaa olla omalla koneella! Ja mukavaa hengailla.

Ensi sunnuntaina mennään naisporukalla turkkilaiseen kylpylään rapsuttamaan kuolleet ihosolut pois. ja keskiviikkona menen kasvohoitoon! jeee!! Sarahin tuleminen ei ole vielä varmaa, mutta toivo elää, että hän löytää hyvät lennot. Aika Huidea!

Joten nyt olen päättänyt, etten pysty ikävöimään enää yhtään, koska vaihto on käytännössä jo melkein ohi! Täysivaltainen nauttiminen alkaa nyt. Vielä kun saisi netin...