torstai 30. lokakuuta 2008

Near Death Experience

Olipas epamaarainen toi edellinen blogikirjoitus.
Hinnan kanssa oli siis sellainen ongelma, etta Julia on lupautunut maksamaan marraskuun vuokran edellisesta kampasta, eika nyt siis olisi varaa maksaa molempia. Siksi jannitin etukateen tosi paljon tapaamista vuokraemannan kanssa. Onneksi Maria Jose oli tosi ymmartavainen. Ja tykkaa musta aikalailla. Sanoikin oikein, etta talo on niin siisti, etta pitaisi mut siella mielellaan. jee! Mutta se asia on nyt siis jarjestyksessa.

Varjoja onnellisten puutarhaan luo se, etta vetta ei ole tullut kolmeen paivaan. Tai siis on tullut vahan, mutta vedenpaine on niin surkea, etta esim suihku on mahdoton ajatus. Ja vesi on tietysti kylmaa. Asia on tutkimusten alainen. Myos pesukone sanoi sopimuksen irti, mutta epailys on, etta tama johtuu huonosta vedensaannista. We´ll see.

Parhautta oli se, etta kun asken yritin vaihtaa lamppua ylakerrassa, kateen jai vain lampun lasiosa ja sekin lahti irti rajahdyksen saattelemana. Sain oikein kunnon tallin joka tuntuu yha oikeassa jalkapohjassa asti. Kiva kokemus. Samassa rytakassa paloi sulake ja sahkot lahtivat koko talosta. Maria Jose tuli onneksi aika piakkoin ja naytti, miten ongelma korjataan. Joten mielenkiintoista tama omakotitaloasuminen kylla on. Onneksi on apu lahella.

Nyt olen nettisession jalkeen lahdossa salsaan. Huomenna Julian pitaisi muuttaa, mutta en ole viela onnistunut saamaan autokyytia. Taksitkin onneksi kulkevat.

Huomenna aamupaivalla olisi tarkoitus menna vihdoin tekemaan nettisopimusta. Yliopistolla asiasta jutellessani, paatos olikin nyt se, etta menen tekemaan sen itse, mukaan tulee ranskalainen David, joka tietaa missa paikka sijaitsee. Voi helvetti. Taydellista idioottimaisuutta ottaa nettisopimus mun nimella kolmeksi kuukaudeksi, ja suoraveloittaa se tilita, joka mun oikeastaan olisi jarkevaa sulkea. Ja leena-kaisalla on sitten sama motherfucking rulianssi edessa. Meen kylla huomenna viela "neuvottelemaan" asiasta. En jaksa tapella enaa yhdessakaan liikkeessa mistaan.

Uutta maailmaa nain tanaan kun vein kengat suutarille. Suutari sijaitsee marokkolaiskortteleissa, jotka kylla ovat nimensa veroiset. En ollut siella ennen kaynytkaan, mutta aika eksoottista oli.

Viime paivat mua on vaivannut tosi kovat vatsakivut. Ensin luulin niita kuukautiskivuiksi, mutta ne eivat lopu. Tuntuvat suolistokivuilta eika ruoka meinaa pysya sisalla.. Kaikkia varmaan kiinnostaa! Oon jo epaillyt suolistosyopaa ja vakavammin keliakiaa. Niin ja jotain munasarjahaikkaa. Aiti-tohtori kuitenkin epaili syyksi bakteerikannan muuttumista. Tanaan olen ruokaillut jugurtilla ja banaanilla ja tama kuuri jatkunee jonkin aikaa. Olo on vahan heikko, mutta huomaan kylla, etta tyhja vatsa ei ole yhta kipea. Tilannetta seurataan.

Eipas sen kummempia uutisia. Sarah tulee ihan parin paivan paasta ja marokkon suunnitelmat on kovasti kaynnissa.

Puss ja kram kaikille!

Ei kommentteja: